Ei ole montaa asiaa, joka voittaisi sen tunteen, kun kylmänä syysiltana istahdan mökin takan ääreen kuuntelemaan tulen rätinää. Se lämpö ei kuitenkaan synny itsestään. Se on tulosta suunnittelusta, fyysisestä työstä ja vuosien varrella kertyneestä hiljaisesta tiedosta. Olen itse kasvanut perheessä, jossa puu ja sen käsittely olivat osa arkea, ja vuosien myötä olen oppinut kantapään kautta monia asioita mökkiläisen polttopuu-urakasta. Haluan nyt jakaa näitä kokemuksiani ja vinkkejäni, jotta sinunkin polkusi kohti lämmintä tupaa olisi hieman suorempi.
Puunhankinnan monet polut – mistä polttopuut mökille?
Polttopuiden hankkimiseen on monia tapoja, jotka vaihtelevat oman työpanoksen ja budjetin mukaan. Jotkut haluavat ostaa puunsa valmiina klapeina pihaan toimitettuna, kun taas toiset nauttivat koko prosessista puun kaatamisesta alkaen. Olen vuosien varrella kokeillut molempia. Yksi kätevä tapa on niin sanottu hankintakauppa, jossa metsänomistaja itse korjaa puut ja toimittaa ne tien varteen, josta ne on helppo noutaa. Tämä on hyvä kompromissi, jos haluaa säästää hieman kustannuksissa mutta ei ole valmis tekemään koko metsurityötä itse. On myös tärkeää ymmärtää, millaista puuta on hankkimassa. Yleiskäsite energiapuu kattaa kaiken polttoon tarkoitetun puuaineksen, mutta arjessa puhumme usein joko haloista tai klapeista. Halko on perinteisesti metrin mittainen, halkaistu pölkky, kun taas klapi on lyhyempi, yleensä 25–50 cm pitkä ja sopii siten suoraan useimpiin tulisijoihin.
Ymmärrä mittayksiköt niin et osta ilmaa
Kun ostat valmista polttopuuta, törmäät väistämättä erilaisiin mittayksiköihin, jotka voivat aluksi hämmentää. Olen huomannut vuosien varrella, että näiden termien ymmärtäminen on avainasemassa, jotta tiedät, mistä maksat. Yleisin myyntiyksikkö on irtokuutiometri (i-m³), jota kutsutaan myös heittokuutiometriksi. Se tarkoittaa nimensä mukaisesti astiaan tai peräkärryyn heiteltyjä klapeja, joiden väliin jää paljon ilmaa. Nyrkkisääntönä, jonka olen todennut pitävän paikkansa, on, että yksi irtokuutiometri vastaa noin 0,4 kiintokuutiometriä (m³). Kiintokuutiometri taas mittaa pelkän puun tilavuuden ilman ilmavälejä. Joskus, erityisesti halkoja ostaessa, voidaan käyttää myös pinokuutiometriä, joka kuvaa siististi pinotun puutavaran tilavuutta. Kun vertailet hintoja, varmista aina, mistä kuutiometristä puhutaan, jotta et tule ostaneeksi ilmaa puun hinnalla. Jos kaipaat syvempää tietoa termeistä, kattava metsäsanasto auttaa ottamaan alan termit haltuun ja tekemään parempia päätöksiä.
Puusavotta omalla pihalla – halki, poikki ja pinoon
Yksi tärkeimmistä opeista, jonka olen matkan varrella saanut, on polttopuun kuivauksen merkitys. Märkä puu palaa huonosti, tuottaa vähän lämpöä ja paljon savua sekä nokea, joka tukkii hormin ja lisää paloriskiä. Vastakaadettu puu sisältää painostaan jopa puolet vettä. Ihanteellinen kosteusprosentti polttopuulle on alle 20 %, mikä saavutetaan yleensä noin vuoden kuivauksella. Paras aika kaataa lehtipuu on talvella tai aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista, jolloin puun kosteus on alhaisimmillaan. Itse teen klapit valmiiksi keväällä ja annan niiden kuivua kesän yli ilmavassa pinossa. Pinoan puut siten, että ilma pääsee kiertämään vapaasti joka puolelta. Hyvä tapa on rakentaa pino kuormalavojen päälle ja jättää se ulos aurinkoiseen ja tuuliseen paikkaan, suojaten se päältäpäin sateelta esimerkiksi katteella. Syksyllä siirrän kuivat puut liiteriin odottamaan talven pakkasia.
Ilmava pino takaa polttopuiden tehokkaan kuivumisen. Kuormalavat alla estävät maasta nousevan kosteuden ja edistävät ilmankiertoa.
Oikeat työvälineet tekevät työstä turvallista ja tehokasta
Vaikka perinteisissä työkaluissa, kuten kirveessä ja pokasahassa, on oma viehätyksensä, suurempien puumäärien käsittelyssä nykyaikaiset apuvälineet ovat korvaamattomia. Ne eivät ainoastaan nopeuta työtä, vaan tekevät siitä myös huomattavasti turvallisempaa ja fyysisesti kevyempää. Olen itsekin siirtynyt vuosien varrella koneellisiin apuvälineisiin, enkä voisi enää kuvitella puusavottaa ilman niitä. Markkinoilla on laaja valikoima erilaisia koneita puiden käsittelyyn. Esimerkiksi luotettavien ja tehokkaiden Kellfri-metsä- ja polttopuukoneiden avulla koko urakka helpottuu merkittävästi, mikä säästää sekä aikaa että selkää. Oikeiden varusteiden valinta on investointi omaan hyvinvointiin ja työn mielekkyyteen.
Nykyaikaiset klapikoneet tekevät puusavotasta turvallisempaa ja nopeampaa, jolloin aikaa jää enemmän myös rentoutumiseen.
Puupinon sielu on enemmän kuin vain lämmönlähde
Syksyn saapuessa ei ole juuri mitään niin tyydyttävää kuin katsoa täyttä puuliiteriä. Se siististi pinottu puurivi ei ole minulle vain kasa energiaa; se on konkreettinen symboli omavaraisuudesta, ennakoinnista ja luonnon kiertokulusta. Jokainen klapi kertoo tarinan – auringon voimasta, joka on varastoitunut puun solukkoon, ja omasta työstäni, joka vapauttaa tuon voiman lämmöksi ja valoksi pimeinä iltoina. Puusavotta rytmittää mökkivuottani ja yhdistää minut syvemmin ympäröivään luontoon ja vuodenaikoihin. Se on työtä, joka maadoittaa ja opettaa kärsivällisyyttä. Kun seuraavan kerran sytytät tulen pesään, toivon sinunkin näkevän siinä muutakin kuin liekkejä – näet siinä koko matkan metsästä lämpimäksi tuvaksi.