Ei ole vain yhtä hyvän asumisen mittaria, vaan asuminen lähtee asukkaiden toiveista ja tarpeista. Se, mikä on yhdelle täydellinen asumismuoto, ei ole sitä kaikille muillekin. Osittain hyvän asumisen tunnusmerkkejä on mahdoton pukea sanoiksi, sillä ne ovat intuitiivisia asioita. Toisaalta joitakin hyvän asumisen edellytyksiä voi mitata hyvinkin tarkasti. Tällaisia ovat esimerkiksi puhdas sisäilma, riittävä henkilökohtainen tila kullekin asukkaalle sekä riittävät perusmukavuudet sähköstä vesihuoltoon.

Henkilökohtaiset toiveet astuvat mukaan kuvioon myös asumismukavuuden määrittelyssä. Vaikka suurin osa länsimaisista ihmistä edellyttää asumiseltaan perusmukavuuksia, osa haaveileekin mummonmökistä vailla minkäänlaisia mukavuuksia. Hänelle, joka valmistaa mielellään ruokaa, keittiö on toimivan asumisen edellytys. Jollekin kodin sydän on askarteluhuone tai unelmien täyttymys on joko kahden auton talli tai oma ammeellinen kylpyhuone.

Se, mitä asumiselta vaaditaan ja mitä asumisessa arvostetaan, on vaihdellut vuosikymmenten varrella. Suomalaisen yhteiskunnan historiaa heijastelee yllättävän tarkasti Asumisen historia, joka on osa sitä. Minimiksi koettu ja määritelty asuinpinta-ala on kasvanut, ja samoin yksilölliset vaatimukset entisen sarjatuotannon sijaan. Valmiita talopaketteja on mahdollisuus muokata omiin tarpeisiin. Kerrostaloasuntoa etsiessä haetaan itselle sopivinta pohjaratkaisua, ei ainoastaan tiettyä pinta-alaa tai huonelukua.

2000-luvulla kuluttajat ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota myös asumisen ekologisuuteen. Kestävän kehityksen hengessä ollaan kiinnostuneita muun muassa rakennusmateriaaleista ja asumiseen liittyvän tuotannon alkuperästä ja toteutustavasta. Toinen kasvava trendi on terveellisyys. Tämä liittyy paitsi edellä mainittuun puhtaaseen sisäilmaan, myös yleisemmin hengittävään rakenteeseen sekä materiaaliratkaisuihin, jotka ovat turvallisia ja kestäviä.

Olipa itselle mielekäs asuminen missä tahansa ja missä puitteissa tahansa, sen sujuvuus edellyttää ajatustyötä ja suunnittelua. Asumisratkaisuissa kannattaa harvoin tyytyä “ihan tyydyttävä” -vaihtoehtoon, jos on mahdollisuus valita vielä toimivampi ratkaisu. Toimiva ratkaisu ei tarkoita kaikilta osin täydellisesti toimivaa ratkaisua, sillä sellaista tuskin on olemassa. Se tarkoittaa kuitenkin ratkaisua, joka kohtuuttoman vaivan aiheuttamisen sijaan helpottaa arkea pienillä tai suuremmilla oivalluksilla.

Asumisen monimuotoisuuteen liittyvät myös asuinalueisiin liitetyt näkemykset siitä, millaisia arvoja ja mielikuvia eri asuinalueet edustavat. Alueiden eriarvoistuminen ei ole Suomessa edennyt yhtä mustavalkoiseksi kuin suurimmassa osassa muita maita, mutta ilmiö on nähtävissä meilläkin. Parhaimmillaan asuinalueet tuovat yhteen erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja monenlaisista taustoista. Tällöin jää usein yksilöiden itsensä vastuulle se, kuinka kehittää enemmän yhdistäviä tekijöitä ja välttää erilaisuutta väärällä tavalla korostavia, leimaavia seikkoja.

Viihtyisä asuinalue voi olla monenlainen, mutta yleensä sitä leimaa jonkinlainen yhteishenki. Tämä kertoo siitä, että toisista pidetään huolta. Jos lapset tekevät ilkivaltaa, tilanteeseen puututaan ja asia pyritään selvittämään. Jos ikäihminen naapurissa ei näyttäydy pariin päivään, ovikelloa uskalletaan soittaa ja kysyä, onko kaikki kunnossa. Yhteisöllisyys ei tarkoita pakotettua sosiaalisuutta. Sen sijaan se tarkoittaa perustunnetta siitä, että kelpaa asuinyhteisöön sellaisena kuin on ja täyttää siinä oman paikkansa, omalla tavallaan.

Asuminen on siis samaan aikaan sekä hyvin henkilökohtainen, omiin valintoihin perustuva ratkaisu että osa laajempaa yhteisöllisyyttä. Kun lisäksi muistetaan, kuinka merkittävä asia koti on yksilön identiteetin ja omanarvontunteen rakentumisen kannalta, ei mielekkään asumisen merkitystä kannata vähätellä. Epätyydyttävä asuminen vähentää henkistä ja fyysistä hyvinvointia, tyydyttävä asuminen lisää sitä.

Hektisessä maailmassa nykyihminen tarvitsee juurtumisen tunnetta kenties enemmän kuin koskaan ennen. Juurtuminen voi tarkoittaa kotiin tai asuinalueeseen juurtumista. Ennen kaikkea se tarkoittaa tunnetta siitä, että jossakin on paikka, jossa tuntee olevansa paikoillaan ja rauhassa, ei suorituspaineiden alaisena tai epävarmana omasta itsestään. Kun työelämä ja sosiaalinen elämä ovat yhä pirstaloituneempia, tarvitaan paikkoja, joissa voi kokea olevansa hetken kokonainen.